”Saako juosta?”:varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutuminen kolmessa esiopetusryhmässä

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli julkisuudessakin runsasta huomiota herättänyt lasten liikunnan määrän vähentyminen. Tiedetään, että fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta. Liikuntakasvatuksella on merkittävä rooli esiopetusikäisen lapsen kasvun tukemisessa ja liikunnallisen elämäntavan oppimisessa. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan tämänhetkinen lasten kasvu ja kehitys ovat vaarassa vähäisen fyysisen aktiivisuuden takia. Huolestuttavien tutkimustulosten seurauksena on laadittu Nuoren Suomen asiantuntijaryhmässä varhaiskasvatuksen liikuntaa koskevat suositukset vuonna 2005. Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutuminen kolmen oululaisen päiväkodin esiopetusryhmissä. Tutkimuksella selvitettiin varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten eli fyysisen aktiivisuuden määrän, fyysisen aktiivisuuden laadun, suunnittelun ja toteutuksen, liikuntaympäristön, välineiden ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kanssa toteutumista. Teoreettinen viitekehys rakentui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa käsitteli liikuntakasvatuksen toteuttamista esiopetuksessa. Toinen osio rakentui fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle, fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaville tekijöille ja fyysisen aktiivisuuden ilmenemiselle leikin muodossa. Kolmannessa teoriaosiossa esiteltiin varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Pyrkimyksenä oli luoda eri aineistonkeruumenetelmiä käyttäen laaja ja monipuolinen kuva varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutumisesta. Fyysisen aktiivisuuden määrää tutkittiin Polarin aktiivisuusmittareiden avulla. Havainnoimalla tarkasteltiin päiväkotien liikuntaympäristöä ja liikuntavälineistöä. Teemahaastattelun avulla selvitettiin liikuntakasvatuksen suunnittelua ja toteutusta sekä yhteistyötä vanhempien kanssa. Fyysisen aktiivisuuden laatua tutkittiin sekä havainnoimalla että lastentarhanopettajia haastattelemalla. Aineisto kerättiin tammikuussa 2014 kolmen oululaisen päiväkodin esiopetusryhmissä. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja fyysisen aktiivisuuden määrän osalta myös määrällisin keinoin. Tässä tutkimuksessa, kuten aikaisemmissakin, on tullut ilmi, että lasten fyysisen aktiivisuuden määrä on suosituksiin nähden liian vähäinen. Vain yksi tutkimuksessamme mukana olleista lapsista saavutti kahden tunnin reippaan liikunnan määrän päivittäin. Fyysisen aktiivisuuden laadun osalta tutkimustuloksista nousi ilmi kaikkien tapausten osalta henkilökunnan asennoituminen liikuntakasvatukseen. Liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta kaikki kolme esiopetusryhmää olivat hyvin eri vaiheissa. Kahdessa kolmesta päiväkodista liikuntaympäristö välineineen oli monipuolinen ja lähes suositusten mukainen. Yhteistyö vanhempien kanssa liikunnan suhteen rajoittui melko pitkälti esiopetussuunnitelmakeskusteluiden varaan kaikissa kolmessa esiopetusryhmässä. Tutkimuksen laatua ja luotettavuutta lisää se, että tutkimuksessa on käytetty kolmea eri aineistonkeruumenetelmää. Jokainen tapaus on käsitelty huolellisesti niin aineistonkeruu- kuin analyysivaiheessakin. Ennen aineistonkeruuta tutkittavia on informoitu huolellisesti ja muistutettu tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Tapaustutkimuksella ei pyritä luomaan yleistettävää tietoa, koska jokainen tutkimustapaus käsitellään omanaan. Tutkimus on antanut arvokasta tietoa yhteistyössä mukana olleille tahoille eli Oulun kaupungin Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeelle ja Polar Electro Oy:lle